Vuorenmaan tilan biokaasulaitos. Avoimet ovet lauantaina 20.8 klo 10-15. Virtalantie 47 86650 Kytökylä
Ossi Erkkilän ja Antti Niemelän viljankuivaaja. Avoimet ovet kumpanakin näyttelypäivänä. Kytöläntie 21, 85500 Nivala
Pekka Vilkunan puulajimetsä. Tutustua voi omatoimisesti molempina näyttelypäivinä klo 12-15.Vilkunantie 80, 85500 Nivala
NTcab Oy. Perjantaina 19.8 klo 10 ja 14 opastetut tehdaskierrokset. Turvallisuussyistä vierailu vaatii ennakkoilmoittautumisen! visa.vilkuna@gmail.com (max. ryhmäkoko 20 henkeä)
Konesa Oy. Avoimet ovet pe 19.8 klo10-17, la 20.8 klo 10-16. Ruuskankyläntie 241 85500 Nivala. Kahvitarjoilu!
Katvalan museo. Avoinna pe 19.8 klo 10-17, la 20.8 klo 10-16. Osoite Hyttitie 1A 85500 Nivala. Lisätietoja nettisivuilta
Kallio-museo. Avoinna pe 19.8 klo 10-17, la 20.8 klo 10-16. Osoite Ruojantie 11 85500 Nivala. Lisätietoja nettisivuilta
Mauri Eskolan maatalousmuseo. Avoimet ovet lauantaina 20.8 klo 11-15. Luokkalantie 72, 85340 Sievi. 040-413 64 22
Museokonepaja Toimiva. Kytöpuhontie 252 85580 Nivala. Ota yhteyttä museon soittamalla 050 595 5246 ja sovi vierailusta
Alta löydät esittelyt vierailukohteista!
Biokaasulla on mainiot mahdollisuudet
Haapavetinen Vuorenmaan Maatila oy on tuottanut biokaasua omaan kulutukseen ja liikennekäyttöön jo 1,5 vuotta. Janne Vuorenmaan mukaan biokaasulaitos sopii erinomaisesti karjataloutta harjoittavan tilan yhteyteen.
Tuotamme oman sähkömme biokaasulla ja loput kaasusta myymme liikennekäyttöön. Tilalta matoa hakeva Valion kuorma-auto tankkaa asemallamme ja kevyempiinkin autoihin kaasua on myyty kiihtyvään tahtiin, Vuorenmaa selventää.
Yrityksen reaktorissa muhii karjanlannan lisäksi perunateollisuuden sivujakeita niin Pyhännältä kuin Vihannistakin. Ruokintapöydälle jääneet tuorerehun jäämät ja ylimääräinen rehu muutetaan biokaasuksi.
Tilalla on meneillään investointi, jolla kaasuntuotantoa voidaan merkittävästi lisätä. Kaasutettavan massan läpimenoaikaa pyritään uusilla rakennusinvestoinneilla kaksinkertaistamaan noin 40 päivään. Pitemmällä prosessointiajalla nurmesta ja muista eläimen läpi menemättömistä syötejakeista saadaan mahdollisimman hyvä kaasun tuotto.
Biokaasu tuli hiljattain jakeluvelvoitteen piiriin, jolloin kaasun myyntihintaa uuden veron takia piti korottaa kymmenellä sentillä megawattitunnilta. Energiamarkkina on Vuorenmaan mukaan haastavan monimutkainen, mutta näillä näkyminen yritykselle parisen vuotta sitten tehty, varsin mittava investointi oli kuitenkin oikeaan osunut.
Hakkeesta huokeampaa lämpöä
Kotimainen vilja on kuivattu pitkään pääosin kevyellä polttoöljyllä. Öljyn asema on alkanut kuitenkin hinnan nousun vaikutuksesta pikku hiljaa hiipua. Etenkin isoissa kuivureissa hake on osoittautunut varsin taloudelliseksi ratkaisuksi.
Nivalalaiset maanviljelijät Ossi Erkkilä ja Antti Niemelä rakensivat aiempaa tehokkaamman ja edullisempaa polttoainetta käyttävän kuivurin vanhan 290 hehtolitran kevytöljykuivurin rinnalle. Uusi, tarjouskilpailun perusteella hankittu kuivuri on 840 hehtolitran vetoinen, jonka lämpö lähtee 1600-kilowattisesta biouunista. Kaasu-uunikin oli hetken harkinnassa, mutta hake polttoaineena tuntui edullisemmalle eikä hakkeen saatavuudessa liene ongelmia. Erkkilällä on kokemusta hakelämmityksestä jo kymmenen vuoden ajalta. Jatkossa on tarkoitus kokeilla myös esipuhdistajan jätteen polttamista hakkeen ohella.
Biouunin hankintaa puolsi vielä kuivuri-investoinnin pieni lisätuki. Varastotilaa uuden kuivurin 14 siilossa on kaikkiaan 822 kuutiota. Tarkoitus on tehdä vielä kaksi pyöreää 500 kuutioista varastosiiloa. Mahdollinen rahtikuivatus ja hakelogistiikan hoitaminen ovat vielä mietinnän alla.
Niemelä ja Erkkilä ovat kokeneita yhteistyön tekijöitä. Edellinen kuivuri oli yhteinen kuten monet koneetkin. Yhteistyö tilojen välillä on alkanut jo edellisen sukupolven aikana. Tilojen samakokoisuus on helpottanut yhteistyön tekemistä. Niemelä viljelee kasvinviljelytilaa ja Erkkilä hoitaa lihakarjaa kasvattavaa Kytölän tila oy:tä. Tilojen yhteinen vilja-ala on noin 300 hehtaaria.
Aika tulee näyttämään, siirrytäänkö Kytölän tilalla nautojen ruokinnassa kuivattuun viljaan. Tuoreena säilötyn litisteviljan vaatima työmenekki kiireiseen puintiaikaan on Erkkilän mukaan yllättävän iso.
Paikalla Antti Teollisuuden ja Veljekset Ala-Talkkarin asiantuntijoita.
Kuivuri pähkinänkuoressa
– Antti alipainekuivuri 83MF4P
– Tilavuus: 838hl,
– Ultima ohjauskeskus automaattisella kosteudenmittauksella,
– Optivol vajaaeräautomatiikka,
– Lämmönlähteenä 1600kW alipainebiouuni Ala-Talkkarin palopäällä,
– Pakettikuivuri 4×5 tilavuus: 822 m³,
– 2,5m x 2m varasto/lajittelija siiloilla,
– alleajo 3,0m x 3,0m siilot,
– Pyörösiilot D7,5m 2x485m3,
– kokonaissiilotilavuus: 1792m3
– Kaatoallas Skandian kolakuljettimella,
– Antti elevaattori E120 26.7m
Ohjaamoja asiakkaiden tarpeisiin
Nivalalainen NTcab oy tekee ohjaamoja moniin eri työkoneisiin, nostureihin ja erikoislaitteisiin. Yrityksen tuotantopäällikkö Kati Jakola kertoo, että yrityksen suurimmat asiakkaat ovat kaivoskoneita valmistava iisalmelainen Normet ja joensuulainen, puutavaranostureita valmistava Kesla. Näiden lisäksi ohjaamoja valmistetaan muun muassa samaan Tampereen konepajat konserniin kuuluvan ProSilvan metsäkoneisiin. Valmistusohjelmassa on korkeaa teknistä osaamista vaativien ohjaamojen valmistaminen satamalukkeihin ja erikoisnostureihin.
NTcabin suunnitteluosasto kykenee tekemään valmistuksessa tarvittavat piirustukset, vaikka asiakkaalle ei tarkkoja kuvia ohjaamosta olisikaan. Jakolan mukaan usein lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeesta. Yhteisellä suunnittelulla ja tuotekehityksellä päädytään toteuttamiskelpoiseen ohjaamoratkaisuun.
Nykyisellä tahdilla ohjaamoja valmistuu noin 800 vuodessa. Suoraan vientiin päätyy noin 20 prosenttia ohjaamoista, mutta kotimaisten asiakkaiden valmistamien ja ulkomaille viemien koneiden myötä ohjaamoista valtaosa päätyy vientiin. Suoria vientimaita yrityksellä on Pohjoismaiden lisäksi monet Keski- ja Etelä-Euroopan maat. Suoraa vientiä on myös valtamerien taakse.
NTcab tarjoaa työtä noin 60 ammattilaiselle Nivalan teollisuuskylässä olevassa tehtaassa. Kahdessa vuorossa toimiva tehdas on tällä haavaa ahtaan puoleinen ja suunnitelmissa onkin uuden tehtaan rakennuttaminen teollisuuskylään.
Nivalan maaseutunäyttelyn ensimmäisenä päivänä perjantaina 19.8. NTcabilla on mahdollista vierailla. Tuotantopäällikkö Kati Jakola vetää kaksi opastettua kierrosta tehtaalla, ensimmäinen lähtee kello 10.00 ja toinen kello 14.00. Turvallisuuden ja tehdasesittelyn sujuvuuden varmistamiseksi vierailuihin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittaudu: visa.vilkuna@gmail.com. Vierailuryhmän enimmäiskoko on 20 ihmistä.
Kokonaispalveluun kannattaa panostaa
Nivalan Ruuskankylällä toimiva Konesa Oy on myynyt ERT GR perävaunuja reilun kymmenenvuotta. SSAB:n eli tutummin Rautaruukin teräksestä Virossa valmistetut vaunut ovat löytäneet asiakaskuntansa varsin hyvin. Vaunujen myynnistä vastaava Satu Sandvik kertoo, että vuosittain Konesalta ostetaan 70 -80 perävaunua. Käyttäjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita. Yritys on alusta alkaen pyrkinyt pitämään kulut mahdollisimman pieninä ja asiakaspalvelunjoustavana.
– Usein asiakkaat tulevat illalla ja viikonloppuisin. Se sopii meille erinomaisesti. Keitellään kahvit ja keskustellaan kaikessa rauhassa asiakkaan kärryn tarpeesta, Satu ja Tapio Sandvik kertovat.
Sandvikit ovat huomanneet, että perävaunuja on löydyttävä varastosta heti toimitettavaksi. Kun urakoitsija voittaa tarjouskilpailun, niin hänellä on oltava laitteet kunnossa mahdollisimman pian. Siinä ei pysty viikkokausia kärryä odottelemaan. Tilauksesta ja pitemmällä toimitusajalla saa erivärivaihtoehtoja ja erilaisia materiaalivaihtoehtoja itse kunkin asiakkaan tarpeisiin. Varastosta löytyy myös kulutus/pienvaraosaa toimitettavaksi asiakkaille. Myytävien vaunujen koko on ollut kasvamaan päin.
Vielä muutama vuosi sitten 20 kuution yleiskärry oli myydyin, mutta nyt suosituin koko on noussut 25 kuutioon. Maansiirtokärryissä aiemmin meni 16-18-tonnisia eniten, mutta nyt suuntaus on 20 tonnin kärryyn. Kuitenkin myös pienempiä kokoja menee tasaisesti. Vaunuja hankitaan myös yhteisomistukseen. Pyöröpaalien kuljetukseen tehty erikoiskärry pystyy mainiosti palvelemaan useammankin tilan tarpeita. Hiljattain yksi iso 46-kuutioinen rehu-/hakevaunu meni kahdelle omistajalle. Toinen käyttää sitä kesäisin rehukärrynä ja toinen talvisaikaan hakekärrynä.
– Onhan se jonkinlainen kunnianosoitus kärryn laadusta ja meidän asiakaspalvelusta, kun joillekin asiakkaille olemme saaneet toimittaa jo useamman tuotteen, Satu Sandvik painottaa. Hyvien asiakassuhteiden lisäksi tavarantoimittajien verkoston on toimittava sujuvasti valmiiden tuotteiden kuljetuksia myöten. Komponentteja on toimitettava luvatusti ja laadun on oltava kohdallaan. Konesan markkinoimat tuotteet ovat CE-merkittyjä ja niillä on vuoden tehdastakuu. Vaunun hankintaan on saatavana tarvittaessa rahoituskin sekä uutena vaihtoehtona leasing.
Konesa Oy on mukana Nivalan maaseutunäyttelyssä pienellä osastolla, mutta varsinainen vaununäyttely järjestetään samaan aikaan maaseutunäyttelyn kanssa Ruuskankylällä. Katso käyntiosoite sivun yläosasta.
Pohjoisen puulajimetsän eksotiikkaa
Nivalainen maanviljelijä Pekka Vilkuna mietti reilut kymmenen vuotta sitten, kuinka voisi saada selville, menestyvätkö aiemmin eteläiselle kasvuvyöhykkeelle suositellut puut ja pensaat pohjoisempana. Hänen mielestään on mielenkiintoista havainnoida käytännön tasolla, onko ilmastonmuutoksella selkeästi havaittavaa vaikutusta kasvien menestymiseen pohjoisemmilla kasvuvyöhykkeillä.
Ilmastonmuutoksen vaikutusta selventääkseen Vilkuna perusti kotinsa vieressä olevaan, noin 0,6 hehtaarin metsikköön puulajimetsän. Pelloksi kelpaamaton lammashaka istutettiin 50 luvun alussa lehtikuuselle ja männylle. Männyt vähennettiin kahdeksankymmentäluvulla ja nyt lehtikuusia on poistettu, kun uudet tulokkaat tarvitsevat tilaa. Vilkunan mukaan yllätyksiä uusien kasvien menestymisessä on jo tullut.
Metsässä on tällä hetkellä hieman yli 250 puuvartista pensasta ja puuta kasvamassa. Vilkunan mukaan pienehkökin puulajimetsä teettää melkoisesti työtä etenkin kesäaikaan. Mutta työ pitää eläkeläisen mielen ja vartalon kunnossa.
– Uuden kasvin istutuksen jälkeen sen kehitystä on seurattava. Kuivana aikana juurtumista on varmistettava kastelulla. Kun kasvi on lähtenyt kasvuun, tarkkailun tarve vähenee, Vilkuna selvittää.
Kesäinen ylläpito rajoittuu kasvunsa alussa olevien puiden ja pensaiden heinäntorjuntaan. Syksyinen urakka on isompi, sillä jyrsijöille mieluisat kasvit on pyrittävä suojaamaan mahdollisimman hyvin.
Metsässä on satoja metrejä helppokulkuisia käytäviä ja kaikki kasvit on merkitty selkein suomi-latina -nimikyltein. Vilkuna toivottaa puuvartisista kasveista kiinnostuneet vierailulle metsäänsä.
Museokonepaja Toimiva
Nivalan Karvoskylällä Kytöpuhontie 252:ssa olevaan Museokonepaja Toimivaan on entistetty ja ennallistettu käyttökuntoisiksi1920-luvun mukaiseen konepajan koneet. Tästä juontaa juurensa myös museon nimi.
Konepajan lisäksi museossa on yleistekninen osasto, jossa on näytteillä muunmuassa sähkön tuotannon, siirron ja käytön historiaa noin sadan vuoden ajalta. Lisäksi voimakoneosastolla on esillä vanhoja entisöityä venemoottoreita sekä höyrykoneita.
Museon esikuvana toimii Tukholman Skansenilla oleva ”Mekaniska Verkstaden på Skansen”. Museo on auki molempina näyttelypäivinä ja pääsymaksu on viisi euroa. Museolta voi hankkia myös DVD:n jossa museo seikkaperäisesti esitellään .
Suositeltavaa olisi, että paikalle saavuttaisiin ryhminä, jolloin esineet kerännyt ja kunnostanut Tauno Hirvi esittelee museonsa.
Museon kotisivut: https://www.konepajamuseo.fi/
Maatalousmuseon aarteita
Sievin Jyringissä on monipuolinen maatalouskoneiden museo. Noin 30 traktorin ohella museossa on kattava valikoima työkoneita 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Museon perustaja Mauri Eskola kertoo keränneensä esineistöä museoon useamman vuosikymmenen ajan. Alussa pääpaino oli hevosvetoisissa koneissa, mutta myöhemmin traktorit ja traktorin työlaitteetkin otettiin mukaan. Osa museossa olevista traktoreista on erittäin harvinaisia.
